Ohjaus ja käsikirjoitus: Martin McDonagh

Pääosissa: 

Colin Farrell 

Brendan Gleeson 

Kerry Condon 

Pat Shortt 

Barry Keoghan

Elokuva pohdiskelee suuria kysymyksiä kauniiden maisemien keskellä. Colm Doherty (Brendan Gleeson) on kyllästynyt pitkäaikaiseen ystäväänsä, Pádraiciin(Colin Farrell). Omien sanojensa mukaan hän ei jaksa kuunnella Pádraicin tyhjänpäiväisiä juttuja, jotka eivät auta häntä millään tavalla. Colm haaveilee jäävänsä historiankirjoihin ansioituneena säveltäjänä. Hänen mukaansa kukaan ei muista tavallisia "mukavia" ihmisiä - mutta musiikki voi jäädä elämään kauemmin kuin ihminen. Musiikin kautta voi saavuttaa merkityksen elämälle. Pádraic haluaa vain hoitaa eläimiä ja viettää aikaa paikallisessa pubissa.

Colm haluaa irrottautua ystävyydestä, jonka hän kokee haitallisena. Hänelle ystävyys on muuttunut henkisesti ja emotionaalisesti kuluttavaksi - sellaiseksi joka tuntuu enemmän taakalta tai velvollisuudelta. Miten sellaisesta ystävyydestä erotaan? Colm päätti vain ilmoittaa asian entiselle ystävälleen Pádraicille ja leikata joka kerta yhden sormensa poikki jos Pádraic tulisi puhumaan hänelle.

Elokuvan kaikki hahmot on esitetty sympaattisesti. Heillä on hyviä ja huonoja puolia, heillä on tavoitteita ja pelkoja. Heihin on helppo samaistua.  Pádraicin sisko, Siobhán (Kerry Condon) tekee muutoksen elämässään, kuten myös toinen sivuhahmo, Dominic (Barry Keoghan) - ainut hahmo joka haluaa kaiken pysyvän entisellään on hieman yksinkertaisena esitetty, Pádraic. Häntä tulkitseva Colin Farrell tekee kelpo työtä, vaikkakin hänen tavaramerkikseen muodostunut "koiranpentu" ilme alkaa olla kulunut. Näyttelijäsuoritukset ovat kautta linjan erinomaisia. Erityismainintana Barry Keoghanin tulkinta kylähullusta Dominicista oli pienine mikroilmeineen ja dialogin rytmityksineen hienoa nähdä. Ainoastaan poliisi ja kaupanpitäjä jäävät sivuhahmoiksi vailla sen suurempia pyrkimyksiä.

Colm esittelee Pádraicille sormia, jotka hän kohta menettää.

Tämä elokuva herättää runsaasti ajatuksia, eikä pelkästään tarina, vaan myös ajankohta ja ympäristö saa ajatukset virtaamaan. Tarinan tapahtuma aikana <a rel="noreferrer noopener" href="https://en.wikipedia.org/wiki/Irish_Republican_Army_(1919–1922) Free State</a> käyvät aseellista taistelua mantereen puolella, josta saarelle kantautuu vain räjähdyksien ja ammuskelun ääniä. Nämä äänet muistuttavat ulkopuolisen maailman kaaoksesta ja ihmiselämän katoavaisuudesta. Samalla elokuvan tapahtumapaikka luo mielikuvan jonkinlaisesta unenomaisesta paratiisista, jossa saarelaisten ongelmat ovat vain allegorioita jostain suuremmasta. Elokuva saavuttaa ylimaallisen tunnelman. Tätä tunnelmaa vain lisää saarelaisten idyllinen elämä, jossa työ on huvia ja joka ilta voi istua pubissa, jossa trubaduurit soittavat ja juomat ovat halpoja. 

Erityismainintana Carter Burwellin musiikki. Hän on Coen veljesten hovisäveltäjä ja tehnyt musiikkia mm. Elokuviin Barton Fink, Arizona Baby, Miller's Crossing ja Psyko III